4 x vinkkiä parempaan kehonkuvaan

kehonkuva

Tarkoittaako myönteinen kehonkuva sitä, että itsestä ajattelee vain positiivisia tunteita? Miten omaa kehonkuvaa voisi kehittää myönteisempään suuntaan? Näihin kysymyksiin löydät vastauksen ja neljä konkreettista vinkkiä tästä tekstistä.

Myönteinen kehonkuva ei tarkoita pelkkiä myönteisiä tunteita

Ei ole realistista tavoitella tilannetta, jossa omaa kehoa kohtaan kokisi vain myönteisiä tunteita. Pyrkimys yltiöpositiivisuuteen voi jopa kääntyä itseään vastaan: Jos pyrkii ajattelemaan itsestään vain positiivisia asioita, voi tuntua epäonnistumiselta kokea myös niitä hankalia ajatuksia ja tunteita omaa kehoaan kohtaan. On kuitenkin 100% inhimillistä kokea myös niitä kielteisiä ajatuksia ja tunteita.

Voidaan myös pohtia, onko edes tarpeen rakastaa jokaista kohtaa itsestään. Riittäisikö, että hyväksyy näiden kohtien olemassa olon osana itseä? 

Kehonkuvan ongelmiin on hyvä puuttua, mikäli ne ohjaavat terveyttä heikentävään tai vaarantavaan terveyskäyttäytymiseen. Jos kielteinen kehonkuva ohjaa esimerkiksi ohittamaan kehon nälkä- ja kylläisyysviestit ja liikkumaan väsyneenä tai kipeänä, saa jatkuvasti stressaamaan ulkonäöstä tai tuo henkistä pahoinvointia, on sitä aika työstää. 

Käydään seuraavaksi läpi neljä konkreettista vinkkiä kehonkuvan työstämiseen. Mikäli seuraavat tehtävät tuntuvat mahdottomilta ja niistä heräävien tunteiden kanssa on vaikea olla, voi olla parempi kääntyä ammattilaisen puoleen.

Vinkki 1. Tunnista kielteiset tunteet ja haasta hankalat ajatukset

Ensimmäinen askel kielteisen kehonkuvan työstämisessä on tulla tietoiseksi kehoon liittyvistä ajatuksista ja tunteista. Tämä tarkoittaa tunteen havaitsemista ja nimeämistä sekä taustalla vaikuttavien hankalien ajatusten tunnistamista ja haastamista.

Tunteiden havaitseminen ja nimeäminen vaatii tunnetaitoja. Tunteiden tarkempi nimeäminen voi olla hankalaa, jos on tottunut vain luokittelemaan tunteen kehoinhoksi tai kehotyytymättömyydeksi. Onko taustalla kenties häpeää, syyllisyyttä, surua, pelkoa? Toisaalta tarvitaan myös pysähtymistä asian äärelle: On vaikea pysähtyä pohtimaan omia tuntemuksia, mikäli ei ehdi arjessa edes istahtaa alas.

Usein tunteen taustalla on jokin ajatus, tietoinen tai tiedostamaton. Minkälaisia ajatuksia liittyy vaikkapa kehohäpeään tai -inhoon? Tunnistatko taustalla vaikuttavan ajatuksen? Ajatukset voivat olla esimerkiksi…

  • Vertailevia: ”Vitsit, tuolla vaikuttajalla on paljon kauniimpi keho kuin minulla”
  • Vähätteleviä:  ”En ole koskaan tarpeeksi hyvä. Kukaan ei koskaan hyväksy minua tällaisena”
  • Normatiivisia: ”Jos olisin laihempi olisin vihdoin onnellinen ja hyväksytty”
  • Haukkuvia: ”Näytän kammottavalta/oksettavalta/hirveältä. Reiteni/vatsani/kehoni on X”
Kun tunnistaa taustalla vaikuttavan ajatuksen, on se mahdollista kyseenalaistaa. Iso osa ajatuksistamme ei nimittäin ole totta. Aivomme ovat taitavia syöttämään meille erilaisia tarinoita, jotka muodostuvat aiempien kokemustemme, uskomusten, toiveiden, pelkojen ja asenteiden pohjalta. Siispä seuraavan kerran kun tunnistat kielteisen ajatuksen omasta kehosta, haasta se: Onko todella näin? Mitä jos ei olekaan niin? 
etualalla punainen sydän ja naisen käsi, joka pitelee sydäntä. Taustalla näkyy sumeana sydäntä pitelevän naisen harmaa villapaita

Vinkki 2. Lisää kehoarvostusta

Toinen askel kohti myönteisempää kehonkuvaa on kehoarvostuksen lisääminen. Sillä tarkoitetaan oman kehon piirteiden, toiminnan ja terveyden arvostusta ja kunnioitusta. Kehoarvostus on yhteydessä parempaan kokonaishyvinvointiin, itsetuntoon ja itsemyötätuntoon sekä seksuaaliseen tyytyväisyyteen. 

Pohjana kehoarvostukselle voi pitää kiitollisuutta siitä, mitä keho tekee vuoksesi päivittäin. Se voi olla pieniä arkisia asioita, kuten kahvin keittäminen ja siitä nauttiminen, tai isompia asioita, kuten vaikkapa lapsen ruokkiminen imettämällä tai fyysisestä työstä suoriutuminen. Nämä tarkastelevat kehoarvostusta erityisesti kehon toiminnallisuuden kautta: Mihin kaikkeen kehosi pystyy?

Toisaalta kiitollisuutta voivat herättää myös kehon omat hienot piirteet, kuten vaikkapa hymykuopat, jotka ovat ihan samanlaiset kuin isoisällä. Myös kehon aistikokemusten kautta voi löytää arvostusta omaa kehoa kohtaan: Keho mahdollistaa esimerkiksi kosketuksesta nauttimisen, rakkaan ihmisen halaamisen, tuoreen pullan haistamisen ja maistamisen sekä linnunlaulun kuulemisen.

Vinkki 3. Harjoita itsemyötätuntoa

Itsemyötätunto on nimensä mukaisesti myötätuntoa itseä kohtaan. Itsemyötätunto on tärkeää myönteisen kehonkuvan kannalta, sillä tällöin itseä(kin) osaa katsoa myötätuntoisempien ja lempeämpien linssien läpi. Itsemyötätunto on siis vastalääkettä kriittisille ajatuksille.

Kun on hankala olla omassa kehossa, pohdi seuraavia kysymyksiä: Mitä sanoisit ystävällesi/puolisollesi/lapsellesi jos hän kertoisi sinulle vastaavasta tilanteesta? Miten suhtautuisit siihen, että hänellä on hankalia ajatuksia itsestäsi? Miten vastaisit?

Todennäköisesti et vastaisi tälle itsellesi tärkeälle ihmiselle, että olet huono ja ruma. Sen sijaan itseämme kohtaan olemme joskus todella kriittisiä ja armottomia. Tässäkään ei tarvitse pyrkiä olemaan zen-munkki, joka ajattelee vain lempeitä ajatuksia: Jo yksikin prosentti lisää itsemyötätuntoa on eteenpäin!

Taustalla sinisen ja vaaleanpunaisen sävyinen taivas, etualalla kaksi kättä, jotka pitävät toisiaan kädestä.

Vinkki 4. Tunne seuraa toimintaa

On myös tärkeää ymmärtää, että usein tunne seuraa toimintaa. Tämä siis tarkoittaa, että kun alamme kohdella itseämme kuin ihmistä joka rakastamme, syntyy myös ajna myötä tunne itsensä rakastamisesta. Itsestä välittämistä ja huolenpitoa viestivät teot voivat siis olla voimakas keino kehonkuvan työstämisessä.

Edellisessä kohdassa pohdittiin omaa tilannetta sinulle rakkaan ihmisen näkökulmasta. Nyt aletaan soveltaa samaa ajatusta sinuun: Miten kohtelisit ihmistä, jota rakastat? Miten ihminen, jolla on halu tehdä itselle hyvää kohtelee itseään? Miten itsearvostus näkyy siinä miten toimit itseäsi kohtaan?

Arjessa usein toimii kysymys mitä tarvitsen tänään? Se on arkista oman itsen ja omien tarpeiden äärelle pysähtymistä. Ehkä tänään tarvitset päikkärit, huomenna puhelun ystävän kanssa, ensi viikolla hetken omille harrastuksille. Ehkä tänään keho kaipaa hikoilua, huomenna rauhallista liikettä? Tällainen pysähtyminen omien tarpeiden äärelle lisää pitkällä aikavälillä yhteyttä omaan kehoon ja tunnetta siitä, että toimit oman kehosi parhaaksi.

Suhde kehoon on olemassa aina eikä se ole koskaan valmis. Kehonkuva muuttuu elämän myötä, tulee uusia solmuja ja myös uusia oivalluksia. Anna itsellesi aikaa myös näiden solmujen availuun sekä armollisuutta hankalien tunteiden edessä. Ota itseäsi siis niskan sijaan kädestä kiinni ja lähde uteliaalle tutkimusmatkalle kohti myönteisempää kehonkuvaa!

Facebook
Twitter
LinkedIn

Lähteet:

Nolen E, Panisch LS. The Relationship between Body Appreciation and Health Behaviors among Women and Adolescent Girls: A Scoping Review. Health Soc Work. 2022 Apr 13;47(2):113-122.

Linardon J, Anderson C, Messer M, Rodgers RF, Fuller-Tyszkiewicz M. Body image flexibility and its correlates: A meta-analysis. Body Image. 2021.

Linardon J, McClure Z, Tylka TL, Fuller-Tyszkiewicz M. Body appreciation and its psychological correlates: A systematic review and meta-analysis. Body Image. 2022.

Linardon J. Positive body image, intuitive eating, and self-compassion protect against the onset of the core symptoms of eating disorders: A prospective study. Int J Eat Disord. 2021.

Jutellaan!

Pysy ajan tasalla!