6 myyttiä migreenistä
Onko migreenisärky aina toispuoleista? Onko lääkitys migreenin ainoa hoito? Tässä postauksessa käymme läpi 6 yleistä migreenimyyttiä. Myytteihin vastasi neurologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Pekka Miettinen.
Myytti 1. Migreeni on vain päänsärkyä
Migreeni on episodinen sairaus, jonka keskeisenä oireena on voimakas päänsärky, siihen liittyvä pahoinvointi ja aistiherkkyys (valo, ääni ja haju). Pahoinvointi ja oksentelu ovat tavallisia. Noin 20 prosentilla potilaista esiintyy aura yleensä päänsärkyä edeltävästi. Auraoire voi olla tyypillinen näkökentän sahalaitakuvio, puutumistunne tai näön heikkeneminen. Usein päänsärky ei ole se haittaavin oire.
Muita tavallisia kohtausoireita voivat olla esimerkiksi:
- Aivosumu
- Voimakas väsymys
- Kömpelyys
- Puheentuoton vaikeus
- Näön sumeus (kuin likaiset silmälasit
Migreeni on siis paljon muutakin kuin vain päänsärkyä.
Myytti 2. Migreenisärky on aina toispuoleista
Migreenikipu on toispuoleista noin 60-70 prosentilla migreenistä kärsivillä. Näin ollen merkittävällä osalla kipu on molemminpuolista. Usein kipua voi myös olla vaikea paikantaa tai se tuntuu epämääräisenä. On myös tyypillistä, että erityyppisissä kohtauksissa esiintyy erilaista kipua samallakin potilaalla. Kipu voi siis olla molemmin puolistakin.
Myytti 3. Migreeniin ei aina liity päänsärkyä
5 prosentilla potilaista auraoire esiintyy ilman päänsärkyä. Vestibulaarisessa migreenissä huimausoire voi esiintyä eri aikaan muiden migreenioireiden kanssa. Migreenikohtauksessa yksittäinen oire, kuten pahoinvointi, voi myös korostua niin, että päänsärky jää lievänä huomaamatta.
Kroonisessa (yli joka toisena päivänä esiintyvässä) migreenissä oireet voivat aaltoilla jatkuvina eri kohtausvaiheiden oireina, joita esiintyy päällekkäin. Tällöin päänsärky jää usein vähemmän merkittäväksi kokonaisuudessa. Kohtaukseen ei siis aina liity päänsärkyä ainakaan merkittävänä oireena.
Myytti 4. Niskassa tuntuva särky on aina jännitysperäistä
Niskajäykkyys ja niskan alueen kipu voi olla osa migreenin oirekokonaisuutta. Se voi olla myös migreeniä edeltävä prodrome-oire.
Migreeni voi myös esiintyä siten, että päänsärky tuntuu vain niskan alueella ja jopa molemminpuolisena niskakipuna. Näissä tapauksissa migreenidiagnoosia tukee se, että kipu ei ole ainoa oire, vaan osa oirekokonaisuutta. Niskakipu voi siis olla myös migreeniperäistä.
Myytti 5. Migreeni on naisten sairaus
Laajojen väestötutkimusten perusteella naisista noin 15% ja miehistä noin 5% kärsii migreenistä. Hormonaaliset tekijät selittävät varmasti osan sukupuolten välisestä erosta. On toki mahdollista, että osin ero selittyy sillä, että naisilla migreeni diagnosoidaan miehiä herkemmin. Joka tapauksessa naisilla migreeni on siis yleisempi ja voidaan puhua naisten sairaudesta.
Myytti 6. Migreenin ainoa hoito on lääkitys
Migreenin hoito on ottanut suuria askeleita 90-luvun kohtauslääkkeiden, triptaanien, kehittämisen jälkeen. Uudet biologiset migreenin esiintymistä vähentävät estolääkkeet voivat jopa normalisoida vaikeaa migreeniä sairastavan elämän.
Vaikka lääkitys on tärkeä osa erityisesti vaikean tai päivittäisen oireiston hoidossa, on muillakin tekijöillä tärkeä merkitys migreenikohtauksien välttämisessä.
Migreenin rauhallisena pitämisessä voivat auttaa muun muassa:
- säännöllinen liikunta
- säännöllinen ja riittävä uni
- kofeiinin liikakäytön välttäminen
- säännöllinen ruokarytmi
- stressin vaihteluiden välttäminen
Toisin sanoen säännölliset ja terveelliset elämäntavat ovat eduksi myös migreenin hoitotasapainon ylläpitämisessä.
