ADHD - myyttejä, tietoa ja tukikeinoja
Mitä on ADHD? Minkälaisia myyttejä siihen liittyy? Miten ADHD-läheistä voisi tukea?
Saimme teemaviikon jälkimainingeissa toiveen, että Instagramissa olleet stoorit ADHD:sta jäisivät luettaviksi pidemmäksi aikaa. Mikäs sen parempi tapa, kuin koostaa ne yhdeksi kokonaisuudeksi blogiin! Nappaa siis kuppi kuumaa ja sukella ADHD-myyttien ja tutkitun tiedon pariin.
Huomioithan, että kirjoittaja ei ole itse neuropsykiatrian ammattilainen, vaan vertainen ADHD-tyyppi, joka pohjaa tekstin tutkittuun tietoon.
Mikä on ADHD?
ADHD (Attention deficit hyperactivity disorder) eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on kehityksellinen neurologinen sairaus.
ADHD:n ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, hyperaktiivisuus ja/tai impulsiivisuus. Mutta miten nämä oireet konkreettisesti näyttäytyvät arjessa? Seuraavissa kuvissa on tiiviisti kuvattu esimerkkejä ADHD:n vaikutuksista yksilön arkeen. Huomioi kuitenkin, että oirekuva voi yksilöiden välillä huomattavasti!
Moni varmasti samaistuu edeltäviin oirekuviin – mutta kaikilla ei silti ole ADHD:ta. Diagnoosin kannalta olennaista on täyttyvien oirekyselyn pisteiden lisäksi, että oireet…
- ovat olleet läsnä ennen 12 vuoden ikää
- eivät selity muulla sairaudella tai mielenterveyden häiriöllä
- ovat tuottaneet merkittävää haittaa vähintään kahdella elämän osa-alueella (esim. sosiaaliset kontaktit, perhe/parisuhteet, minäkuva, työ/koulutus, vapaa-aika)
Oli diagnoosia tai ei, tai vaikka se olisikin jokin muu kuin ADHD, kannattaa merkittäviin arjen haasteisiin hakea apua ja tukea.
Jos se ei ole ADHD:ta, niin mitä sitten?
Tämä on tosi hyvä kysymys! Siihen on tosin hyvin vaikea vastata, sillä yhtä oikeaa vastausta tuskin on. Moni sairaus tai elämäntilanne voi tuoda mukanaan samantyylisiä oireita tai toiminnanohjauksen vaikeuksia.
ADHD:n kaltaisia oireita voivat aiheuttaa mm.
- masennus, ahdistus ja muut mielenterveyden häiriöt
- pitkittynyt stressi ja univaje
- ADT eli ”itseaiheutettu keskittymishäiriö”
ADT:stä löydät lisätietoa alla olevista kuvista. Selkein erottava tekijä ADHD:n kohdalla on se, että oireet ovat alkaneet jo lapsuudessa.
Millaisia myyttejä ADHD:hen liittyy?
ADHD:hen liittyy paljon myyttejä ja väärinymmärryksiä. Muutamia yleisiä myyttejä on käyty läpi alla olevissa kuvissa. Tällaisia myyttejä ovat muun muassa, että ”ADHD on vain tekosyy laiskotella”, ”Vain lapsilla voi olla ADHD” ja ”Koulumenestys kertoo ADHD:sta”.
Miten tukea läheistä, jolla on ADHD?
ADHD vaikuttaa toiminnanohjaukseen monella eri tavalla ja usein läheisten tuki on tarpeen sujuvan (tai sujuvamman) arjen aikaansaamiseksi. Erilaisia tuen tarpeita ja keinoja tukemiseen on varmasti yhtä monta kuin on ADHD-tyyppejäkin. Kaikki pohjaa kuitenkin avoimelle keskustelulle ja yritykselle ymmärtää toisen haasteita. Myös ammattiavusta, kuten psykoterapiasta, neuropsykiatrisesta kuntoutuksesta tai nepsyvalmennuksesta voi olla apua arjen tuen tarpeeseen – kaiken ei siis tulisi kaatua läheisten varaan. Alla olevat vinkit on poimittu ADHD-liiton sivuilta, poislukien viimeinen kuva, jossa on selkeästi mainittu oma kokemus.
Mistä lisää tietoa ja tukea?
- ADHD-liitolla on monia hyviä resursseja ja oppaita, vertaistukiryhmiä sekä nepsy-yksilölle että omaisille. Erityisesti itseopiskeluun suosittelen ADHD-liiton oppaita Arki toimimaan ja Aikuisen arki toimimaan.
- ADHD-aikuisen selviytymisopas 2.0 – Selkokielinen ja konkreettisia vinkkejä sisältävä teos voi auttaa ymmärtämään itseä tai läheistä paremmin
- Neuropsykiatrinen kuntoutus tai nepsyvalmennus.
Kiitos aktiivisesta osallistumisesta keskusteluun meidän somessa! Alta löydät vielä linkattuna lähteet sekä aiemmin julkaistut postaukset ADHD:sta.
Blogissa:
Neurodiversiteetti – erilainen ei ole yhtä kuin vajavainen
Instagramissa:
Lähteet:
-Närhi V, Virta M. Toiminnanohjauksen ongelmat ja ADHD. Käypä Hoito 2016.
-Anita Puustjärvi ja Leena Pihlakoski. ADHD-oireisiin vaikuttavat ympäristö- ja motivaatiotekijät. Käypä hoito 2016.
-ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 10.6.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
-ADHD-liitto. https://adhd-liitto.fi/
-ADHD-liitto. Aikuisen arki toimimaan -opas 2017. https://adhd-liitto.fi/wp-content/uploads/2018/05/aikuisen-arki-toimimaan-opas-2017_kevyt.pdf
ADHD-liitto. Arki toimimaan -opas lasten ja nuorten tukemiseen. https://adhd-liitto.fi/wp-content/uploads/2018/05/arki_toimimaan_kevyt_valmis.pdf
-Kati Juva, Christer Hublin, Hely Kalska, Jyrki Korkeila, Markku Sainio, Pekka Tani, Risto Vataja (toim.) Kliininen neuropsykiatria. 2., uudistettu painos. Kustannusosakeyhtiö Duodecim 2021.