Argumentointivirheet: Loogisen päättelyn ansat
Argumentointivirheet ovat varsin yleisiä ihan arkipäiväisessä kahvikeskustelussa (krhmm väittelyssä) ja somen kommenttikentissä. Argumentointivirheitä on lukuisia ja ne voivat alkuun vaikuttaa loogisilta, mutta eivät kuitenkaan kestä tarkempaa tarkastelua. Jokainen meistä on varmasti joskus syyllistynyt näihin virheisiin – se on inhimillistä!
Mitä ovat argumentointivirheet?
Argumentointivirheet ovat argumentointiin ja loogiseen päättelyyn liittyviä virheitä, joilla pyritään vaikuttamaan keskustelukumppanin mielipiteeseen ja/tai puolustamaan omaa näkemystä epätosilla tiedoilla. Erilaisia argumentointivirheitä on valtavan suuri määrä. Seuraavissa kappaleissa on esitelty muutamia yleisiä argumentointivirheitä esimerkkien avulla.
Argumentointivirheet voivat olla mm.
- henkilöön kohdistuvia – loukkaus, henkilökohtaisuuksiin meneminen, motiiviin vetoaminen
- emotionaalisia – uhkailu, pelottelu, asenteellinen kielenkäyttö
- argumentointia asian vierestä – keskittyminen siihen miten sanotaan vs. mitä sanotaan, harhautukset, sanahelinä
- semanttisia eli sanotun merkitykseen liittyviä – kehäpäätelmät, samalta kuulostavien sanojen sekoittaminen,
- erilaisia virhepäätelmiä – väärä vastakkainasettelu, syy-seuraus-suhteiden sekoittaminen, yksilötason päätelmien tekeminen ryhmätason korrelaatioiden perusteella
Yleisiä argumentointivirheitä
Ad Hominem: Hyökkäys väitteen tehnyttä henkilöä vastaan sen sijaan, että argumentti kohdistettaisiin itse asiaan. Huom! Joskus myös henkilön ominaisuuksien esiin tuominen on perusteltua: Esimerkiksi asiantuntemuksen tai koulutuksen (tai sen puutteen) tiedustelu voi olla myös hyvää argumentointia. Henkilön ominaisuuksien kommentointi ei siis aina tarkoita argumentointivirhettä.
Esimerkki: Ketään ei kiinnosta sinun mielipiteesi, koska olet ruma ja tyhmä!
Ad Populum: Vetoaminen yleiseen tai suosittuun mielipiteeseen.
Esimerkki: Kaikkihan tietävät, että hiilihydraatit ovat epäterveellisiä
Olkinukke = Todellisen väitteen ohittaminen tekemällä siitä yleistys tai kärjistetty versio ja argumentin kohdistaminen tätä kärjistettyäväitettä vastaan
Esimerkki: Ravitsemussuositukset suosittelevat rasvatonta ja sokeripitoista ruokaa ja siksi ne ovat surkeat suositukset.
Auktoriteettiin vetoaminen = Väitteen perustelu vetoamalla perusteettomaan tai nimettömään auktoriteettiin
Esimerkki: Tunnetun asiantuntijalääkärin mukaan D-vitamiinia pitäisi syödä 6x enemmän
Tiedon puutteeseen vetoaminen =Jos jotain ei osoitettu vääräksi, on se oikein / Jos jotain ei ole osoitettu oikeaksi, on se väärin.
Esimerkki: En ole koskaan nähnyt todisteita siitä, ettei ufoja ole olemassa, joten niitä on olemassa.
Väärä vastakkaisasettelu: Asetetaan vastakkain kaksi ääripäätä, vaikka välissä on lukemattomia muitakin vaihtoehtoja.
Esimerkki: Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan.
Kehäpäätelmä = Johtopäätösten perusteleminen lähtökohdilla.
Esimerkki: Omena on paras hedelmä, koska se on selkeästi muita parempi.
Kalteva pinta = Väärä päättelyketju, joka pohjaa hyvin liioiteltujen tai keksittyjen seurausten esittämiseen.
Esimerkki: Jos ei saa omaa mielipidettä sanoa, niin kohta ei saa sanoa yhtään mitään ilman, että joutuu vankilaan!
Non sequitur = Lähtökohdista ei aina seuraa johtopäätös. Lähtökohta voi olla totta, mutta siitä vedetty johtopäätös ei välttämättä ole.
Esimerkki: Vitamiinit ovat terveellisiä. Olut sisältää B-vitamiineja. Olut on siis terveellistä.
Cum hoc ergo propter hoc = “Tämän kanssa, siispä tämän vuoksi.” Oletetaan kahden asian yhdessä esiintymisen merkitsevän syy-seuraussuhdetta. Kutsutaan myös “jäätelökorrelaatioksi”.
Esimerkki: Esimerkki: Minulla on vatsa kipeä. Ruoassani oli gluteenia. Vatsakipuni johtuu gluteenista.
Post hoc, ergo propter hoc = “Tämän jälkeen, siispä tämän vuoksi”. Oletetaan ensin esiintyvän asian A aiheuttavan asian B.
Esimerkki: Kukko kiekuu ennen auringonnousua. Siispä kukon kiekuminen saa auringon nousemaan.
Argumentointivirheitä ovat myös...
- Väitteet, joita on mahdotonta osoittaa vääräksi, koska niissä ei alunperinkään ole mitään järkeä: “Uskon, että kuu värähtelee meihin salaista energiaa, joka näkyy vain niille, jotka uskovat siihen!”
- Ad hoc eli siinä hetkessä väitteen kumoamista varten keksityt selitykset: “Ai miksikö yksisarvisia on olemassa? Koska maa kiertää kuuta ja yksisarviset pyörittävät sitä sarvellaan. Siksi.”
- Anekdootit eli vetoaminen yhden ihmisen kokemukseen: “Mun tuttu sai viikossa isot hauikset syömällä turkinpippureita! Kannattaa siis kokeilla.”
- Kirsikanpoiminta eli vain omaa agendaa tukevan (tutkimus)tiedon hyödyntäminen: ”Etsin tietoa sokerin haitoista ja yllättäen löysin vain haittavaikutuksia!”
Pauli Ohukainen on Tervettä skeptisyyttä -blogissaan käsitellyt argumentaatiovirheitä laajemmin ja syväluotaavammin. Mikäli näihin teemoihin syventyminen kiinnostaa, klikkaa lukemaan tästä!
Lue lisää argumentointivirheistä ja opi tunnistamaan ne
On tärkeä ymmärtää, että kukaan ei ole vapaa ajattelun vinoumista ja virhepäätelmistä. Niihin on helppo langeta ja osa niistä voi tuntua hyvinkin loogisilta. Usein argumentointitaitoja kysyvissä tilanteissa myös tunteet käyvät kuumina ja tällöin myös riski loogisen päättelyn virheisiin kasvaa. Älä siis soimaa itseäsi, mikäli huomaat haksahtaneesi argumentointivirheeseen! Itsensä syyllistämisen sijaan kannattaa lukea lisää erilaisista argumentointivirheistä ja ajatusvääristymistä sekä oppia tunnistamaan ne erityisesti somessa. Tieto on valttia! Pidä silmät auki loppuviikon ajan: Millaisiin argumentaatio-virheisiin törmäät somessa?
