SIIRRY KUUNTELEMAAN PODCASTIA TÄSTÄ!

Näin argumentoit fiksusti - Argumentoiti 101

Mitä argumentointi on?

Kun somessa ja mielessä kuohuu, on parasta joskus ottaa useampi askel taaksepäin ja sulkea laitteet ja sovellukset. Elämä tapahtuu lopulta useimmiten laitteiden ulkopuolella, ja asiaan voi halutessaan palata pienen hengähdystauon jälkeen mieli hitusen kirkkaampana. Tässä lyhyt oppimäärä argumentoinnista, jonka avulla sekä somekeskustelut että työpaikan kahvipöydän debatit onnistuvat helpommin.

Perustelujen ja niistä seuraavien väitteiden esittämistä kutsutaan argumentoinniksi. Argumenttien tarkastelu opettaa, kuinka voi omaksua perusteltuja näkemyksiä ja arvioida omien käsitystensä luotettavuutta. Argumentoinnin filosofisiin edellytyksiin perehtyminen harjaannuttaa myös arvioimaan ja kritisoimaan muiden väitteitä ja niiden tueksi esitettyjä perusteita.

Argumentti on lauseista koostuva kokonaisuus, jossa perusteluiden hyväksyttävyys siirretään väitteelle. Jos vastaanottaja hyväksyy perustelut, hänen tulisi olla valmis hyväksymään myös väite, tai ainakin hänen olisi suhtauduttava sen hyväksyttävyyteen myönteisemmin kuin ennen argumenttiin tutustumista.

Argumentointi. Filosofiassa ollaan kiinnostuneita vaikuttamisesta ja vakuuttamisen keinoista: Mikä tekee väitteistä ja käsityksistä niin vakuuttavia, että vastaanottajan tulisi omaksua ne osaksi käsityksiään ilman uhkaamista tai suostuttelua? Argumentteja voi olla vaikea tunnistaa. Argumentti on vastaus kysymykseen, miksi kuulijan pitää hyväksyä esitetty väite ja mahdollisesti ottaa se huomioon omassa toiminnassaan.

Arkielämässä  toisiin pyritään vaikuttamaan usein suostuttelemalla, jossa vedotaan toisen osapuolen hyväntahtoisuuteen tai pyritään herättämään sääliä, jotta vastaanottaja ottaisi esittäjän näkökulmat huomioon. Suostuttelu muistuttaa vaikuttamiskeinona myös pakottamista. Jos halutaan vakuttaa toinen ihminen jonkun uskomuksen oikeellisuudesta tai vaikuttaa tiedollisiin käsityksiin, suostuttelu ja uhkailu ovat huonoja keinoja.

Kuvassa näkyy kahden ihmisen kädet, toisella kädessä kynä ja paperia.

Argumentointi rakentuu argumenteista: Argumentin osat

Argumenttiin kuuluu kolme perusosaa: Premissi tai perustelu, taustaoletus ja väite tai johtopäätös. Nämä osat löytyvät sekä hyvästä että huonosta argumentoinnista.

1. Perustelu / premissi

”Tutkimuksissa on havaittu, että lukeminen tukee psyykkistä hyvinvointia.”

2. Taustaoletus

“Mikä pätee tutkimuksessa, pätee myös laajemmin.”

3. Väite / johtopäätös

“Psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi tulisi suosia lukemista.”

Taustalla on sumea kuva naisesta, joka huutaa megafoniin. Megafoni on suurena etualalla ja fokuksessa.

Argumentoinnin virheitä ja esimerkkejä

Argumentointi voi epäonnistua muutamista syistä:

  1. Perusteluna käytetyt premissit eivät ole totuudenmukaisia tai kattavia, tai ne ovat ristiriitaisia.
  2. Matkalla premissistä johtopäätökseen tehdään päättelyvirheitä.
  3. Argumentti on muodostettu virheellisesti, eli ollaan sorruttu näennäisargumentteihin, esim. olkinukke, kalteva pinta, ad hominem, kehäpäätelmä.
Kärjistyvässä keskustelussa on usein mm. seuraavia piirteitä:
  • Keskustelu pohjaa argumentointivirheisiin – Argumentointivirheistä on kyse esimerkiksi silloin, kun asian sijaan arvostellaan ihmisiä tai vääristellään vastakeskustelijan kantaa sellaiseksi, että sitä vastaan on helpompi hyökätä. Lisää argumentointivirheistä voit lukea tästä blogitekstistämme.
  • Tehdään virhepäätelmiä, joista yleinen esimerkki on syy-seurassuhteiden sekottaminen toisiinsa.
  • Suhtaudutaan kritiikittömästi omiin väitteisiin, mutta räikeän kriittisesti vastapuolen väitteisiin.
  • Yritetään päästä tilanteeseen, jossa saa itse sanottua “viimeisen sanan” (argumentin laadusta riippumatta).
  • Pyritään käyttämään manipulointia (vedotaan tunteisiin tai viedään asia sivuun aiheesta) vastapuolen tai “yleisön” voittamiseksi.

Onkin hyvä pitää mielessä, että perusteellisenkin keskustelun jälkeen ihmisillä on eriäviä mielipiteitä ja näkemyksiä – ja hyvä niin! Keskustelun ja debatoinnintavoite ei tarvitse olla voittaminen vaan ymmärryksen laajentaminen.

Argumentointia, väittelyä ja debatointia voi ja pitää harjoitella. Kukaan ei ole seppä syntyessään! Voimme jokainen vaikuttaa turvallisen, avoimen ja  kunnioittavan keskustelukulttuurin luomiseen, yhdessä. Mahdollistetaan mokat, oppiminen, vaillinaisuus ja anteeksi pyytäminen!

Facebook
Twitter
LinkedIn

Jutellaan!

Pysy ajan tasalla!