Lisäravinteet - mitä saa ja mitä ei saa sanoa?
Onko ok sanoa, että kalsium pienentää osteoporoosin riskiä? Mitä jos saan haittoja lisäravinteesta? Perehdytään hieman lisäravinteiden lainsäädäntöön, terveysväittämiin ja valvontaan! Mitä lisäravinteista saa ja mitä ei saa sanoa? Se selviää tästä blogitekstistä!
Lisäravinteet ovat elintarvikkeita
Lisäravinteet luokitellaan elintarvikkeiksi ja sen myötä niitä koskee elintarvikelainsäädäntö. Lisäravinteen myynnin aloittamiseen riittää ilmoitus Ruokavirastolle. Lisäravinteiden osalta se tarkoittaa, ettei markkinoille tulevalla tuotteella ole etukäteisvalvontaa: Myyjällä tarvitse olla näyttöä tuotteen turvallisuudesta tai toimivuudesta. Lisäravinteiden myyntiin puututaan, jos elintarvikevalvontaviranomaiset arvelevat tuotteen olevan lainvastainen tai sen epäillään olevan vaaraksi terveydelle.
Mitkä ovat kiellettyjä terveysväittämiä?
Selkein rajanveto kiellettyihin väitteisiin lisäravinteiden osalta koskee lääkinnällisiä vaikututuksia: Fimean mukaan ravintolisissä käytetyillä valmistusaineilla ei saa olla lääkkeellisiä vaikutuksia. Niillä ei myöskään saa esittää olevan ihmisen sairauksien parantamiseen, lievittämiseen tai ennaltaehkäisemiseen liittyviä ominaisuuksia.
Kiellettyjä terveysväittämiä ovat esimerkiksi…
- Kalsium ehkäisee osteoporoosia.
- C-vitamiini flunssan hoidon tueksi
- 100% rasvaton
- Tuote X on välttämätön luuston normaalille kehitykselle
Lisäksi kiellettyjä terveysväittämiä ovat mm. kaikki painonpudotuksen nopeuteen tai määrään liittyvät väittämät sekä väittämät, joissa ilmaistaan, että elintarvikkeen nauttimatta jättämisellä voisi olla haitallisia seurauksia.
Mitä lisäravinteista sitten saa sanoa?
Lisäravinteiden markkinoinnissa on lain mukaan huomioitava markkinointilauseiden todenmukaisuus sekä kiellettyjen terveysväittämien välttäminen. Lisäravinteen markkinoinnissa puolestaan saa käyttää tuotteelle hyväksyttyjä sallittuja terveysväittämiä. Tällaisia ovat muun muassa
- D-vitamiini edistää kalsiumin ja fosforin normaalia imeytymistä ja hyödyntämistä elimistössä, veren normaalia kalsiumtasoa, lihasten normaalia toimintaa, immuunijärjestelmän normaalia toimintaa sekä luuston ja hampaiden pysymistä normaalina.
- Kalsium on tarpeellinen luuston pysymiselle normaalina.
- Sinkki edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä.
- Vähäenerginen
- Omega-3-rasvahappojen lähde
- Vähemmän lisättyä sokeria
- Maidoton
Mistä tunnistaa turvallisen lisäravinteen?
Jos lisäravinteelle on tarvetta, on hyvä varmistaa, että osaa sekä tunnistaa turvallisen valmisteen että käyttää lisäravinteita turvallisesti. Ruokaviraston laatimien ohjeistusten mukaan lisäravinteiden käytössä on hyvä huomioida seuraavat tekijät:
- Noudata valmisteen käyttöohjeita
- Muiden kuin vitamiini-, kivennäisaine- tai rasvahappovalmisteiden pitkäaikaisvaikutuksia ei useimmiten ole tutkittu. Näitä on turvallisinta käyttää vain kuuriluontoisesti.
- Älä anna lapselle lisäravinteita ilman terveydenhuollon ammattilaisen suositusta ja arviota valmisteen soveltuvuudesta.
- Kerro lisäravinteen käytöstä lääkärille. Lääkkeillä ja lisäravinteilla voi olla yhteisvaikutuksia.
- Ole hereillä valmisteiden valinnassa: Pakkauksen merkinnöissä tai markkinoinnissa ei saa olla sairauksien hoitoon, ehkäisyyn ja parantamiseen liittyviä lääkkeellisiä vaikutuksia tai väitteitä.
- Tuotteet on turvallisinta ostaa suomalaisesta kaupasta tai apteekista.
Jos saat haittavaikutuksia lisäravinteesta, kerro siitä lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle. Lisäksi valmisteesta kannattaa tehdä valitus oman kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.
Lue myös:
Mitkä lisäravinteet ovat oikeasti suositeltavia?
Lähteet:
Fimea. Mikä on ravintolisä? Luettu 27.3.2024
Ruokavirasto. Ravintolisien omavalvonta. Päivitetty 5.9.2023. Luettu 28.3.2024.
Ruokavirasto. Ravitsemus- ja terveysväiteopas elintarvikealan yrityksille ja valvojille. Päivitetty 22.1.2024. Luettu 28.3.2024.
Ruokavirasto. Ravintolisät. Päivitetty 12.9.2023
