SIIRRY KUUNTELEMAAN PODCASTIA TÄSTÄ!

MITEN IHMISKEHO TOIMII? OSA 1: Hengitys- ja verenkiertoelimistö​

OSA 1: Hengitys- ja verenkiertoelimistö

Tiedätkö minkälaisia prosesseja kehossasi toimii jatkuvasti? Halusimme kasata perustiedot kattavan napakan paketin, joka tekee ihmiskehon toiminnan tutummaksi. Toisaalta ihmiskehon toiminnan tunteminen on hyödyksi myös terveysväitteitä arvioitaessa: Osaatko tunnistaa väitteet, jotka ovat vastoin ihmisen perusfysiologiaa?

Tämä blogipostaussarja laajentaa instan puolella aloitettua Ihmiskeho 101 -teemaa. Käsittelimme instassa aihetta kahden viikon ja kahden asiantuntijan voimin. Allekirjoittaneen lisäksi asiantuntijana toimii Jenni Puoliväli.

Hengityselimistö

Hengityselimistöön kuuluvat keuhkot, rintakehä, pallea sekä suun ja nielun alueet. Kurkunpää jakaa hengitystiet ylä- ja alahengitysteihin.

Keuhkot muodostuvat hengitysteistä eli keuhkoputkista ja keuhkokudoksesta. Keuhkot jaetaan keuhkolohkoihin: Vasen keuhko jakautuu kahteen lohkoon ja oikea kolmeen lohkoon. Jokaiseen keuhkolohkoon tulee oma keuhkoputkensa. Keuhkokudos puolestaan koostuu keuhkorakkuloista: Keuhkorakkuloissa tapahtuu kaasujen eli hapen ja hiilidioksidin vaihto. Keuhkoja ympäröi kaksilehtinen keuhkopussi, jonka sisempi lehti myötäilee keuhkokudoksen reunaa ja ulompi lehti kiinnittyy rintaonteloon keuhkoja ympäröiviin rakenteisiin. Keuhkopussiin tehtävä on vähentää kitkaa hengitysliikkeiden aikana.

Keuhkot toimivat siis yhdessä ja osana verenkiertoelimistöä: Hengityksen avulla saadaan kehoon happea ja poistetaan hiilidioksidia. Verenkierron avulla happi kuljetetaan kudoksiin soluille soluhengitystä varten. Soluhengityksessä muodostunut hiilidioksidi puolestaan kuljetetaan takaisin keuhkoihin ja hengitetään keuhkojen kautta ulos – keuhkojen tärkein tehtävä on siis huolehtia elimistön kaasujen vaihdosta.

Verenkiertoelimistö

Verenkiertoelimistö koostuu sydämestä, keuhkoverenkierrosta ja systeemisestä verenkierrosta. Systeemisellä verenkierrolla tarkoitetaan verenkiertoa, joka kuljettaa happirikkaan veren vasemmasta kammiosta aortan kautta valtimoihin ja aina hiussuoniin asti sekä sieltä laskimoiden kautta sydämen oikeaan eteiseen. Veri puhdistaa kudoksia ja tuo muodostuneita kuona-aineita kudoksista pois sekä kuljettaa kudoksille elintärkeää happea.

Sydän on nelilokeroinen, ontto lihasseinäinen elin, jonka läpi kehossa kulkeva veri kiertää. Sydän voidaan ajatella kahdeksi samaan tahtiin toimivaksi pumpuksi, oikea ja vasen eteis-kammiopari. Kumpikin kammio täyttyy eteisestä tulevasta verestä diastolen (lepovaihe) aikana ja tyhjenee systolen (supistumisvaihe) aikana, jolloin veri kulkee taas eteenpäin.

Sydän pumppaa vähähappisen veren keuhkoverenkiertoon, jossa veri hapettuu sekä hiilidioksidi poistuu. Keuhkoverenkierrosta veri palaa sydämen vasempaan eteiseen, vasempaan kammioon ja sieltä kohti systeemistä verenkierto, joka kuljettaa veren kaikkialle elimistöön. Valtimot jakautuvat yhä pienemmiksi haaroiksi, viimein hiussuonistoksi, joka kulkee kudoksiin. Kudoksissa veri luovuttaa kudoksille happea, sekä vastanottaa hiilidioksia, joka kuljetetaan jälleen sydämen oikealla puolelle laskimoita pitkin ja uusi kierros alkaa.

Miten ihmiskeho toimii OSA 1_2

Seuraavassa osassa tutustumme elimistön puolustusjärjestelmään!

Lähteet:

Ihmisen verenkiertoelimistö. Terveyskylä. Päivitetty 17.10.2018. Viitattu 8.2.2022. https://www.terveyskyla.fi/verisuonitalo/tietoa-verisuonista/ihmisen-verenkiertoelimist%C3%B6

Lääketieteen sanasto. Systeeminen verenkierto. Terveyskirjasto Duodecim. Julkaistu 18.10.2016. Viitattu 8.2.2022.
https://www.terveyskirjasto.fi/ltt01421

Facebook
Twitter
LinkedIn

Jutellaan!

Pysy ajan tasalla!