Miten ihmiskeho toimii? Osa 5: Ruoansulatuselimistö
Miten ruoansulatus oikeasti toimii? Tässä blogitekstissä käydään tiivistetysti läpi ruoansulatuselimistön toiminta aina pureskelusta kakkapökäleeseen asti!
Mikä on ruoansulatuselimistö?
Monelle tulee varmasti ruoansulatuselimistöstä mieleen suolisto, mutta siihen kuuluu paljon muutakin. Ruoansulatuselimistö kattaa koko ruoansulatuskanavan suusta peräsuoleen asti. Lisäksi ruoansulatuselimistöön voidaan lukea kuuluvaksi muita sen toimintaan osallistuvia elimiä, kuten sylkirauhaset, maksa, haima ja sappirakko.
Ruoansulatus alkaa suusta
Ruoansulatus käynnistyy suussa, kun ruokaa pureskellaan: Ruokaa hienonnetaan hampailla mekaanisesti ja samalla mukaan sekoittuu sylkirauhasten erittämää sylkeä. Sylki helpottaa nielemistä ja sisältää ravintoaineita (erityisesti hiilihydraatteja ja rasvoja) pilkkovia entsyymejä, kuten amylaasia ja lipaasia. Suusta ruokamassan matka jatkuu nielun kautta ruokatorveen ja ruokatorvesta mahalaukkuun.
Ruoansulatus mahalaukussa
Mahalaukku toimii väliaikaisena ruokavarastona. Se myös lämmittää ja sekoittaa ruokamassaa mahalaukun seinämien sileiden lihasten supistumisen avulla. Ruokamassan joukkoon sekoittuu näin mahanestettä, joka sisältää mm. limaa, entsyymejä ja suolahappoa. Mahalaukun pH on matala, mikä on omiaan tuhoamaan ruoan mukana mahalaukkuun kulkeutuneita bakteereja tai muita mikrobeja. Mahalaukussa alkaa proteiinien pilkkoutuminen pepsiinientsyymin avulla.
Mahalaukun jälkeen ruokamassa jatkaa ohutsuoleen mahalaukun alaosassa olevan mahanportin kautta: Mahanportti annostelee ruokamassaa sopivina annoksina ohutsuolen alkuosaan.
Ruoansulatus ohutsuolessa
Ohutsuoli koostuu kolmesta osasta: Pohjukaissuolesta (duodenum), tyhjäsuolesta (jejunum) ja sykkyräsuolesta (ileum). Ohutsuolen alkuosaan eli pohjukaissuoleen on yhteydessä haima, joka erittää entsyymejä sisältävää haimanestettä sekä sappirakko, joka varastoi maksan tuottamaa sappinestettä. Haimaneste osallistuu erityisesti proteiinien ja sappineste puolestaan rasvojen pilkkomiseen.
Ohutsuolessa tapahtuu ravintoaineiden lopullinen pilkkoutuminen entsyymien toimesta: Mahalaukun hapan pH neutraloituu, mikä aktivoi ruoansulatusentsyymit. Kun ravintoaineet ovat pilkkoutuneet riittävän pieniksi ne imeytyvät ohutsuolen seinämän läpi verenkiertoon tai imusuonistoon. Hiilihydraatit imeytyvät monosakkarideina eli yksinkertaisina sokereina, proteiinit aminohappoina ja pienempinä peptideinä. Rasvat puolestaan imeytyvät pääasiassa ohutsuolen loppuosasta sappihappojen ja lesitiinin muodostamissa miselleissä. Lisäksi ohutsuolen loppuosasta imeytyy mm. B12-vitamiinia.
Ruoansulatuksen loppuvaiheet
Sulamaton ruokamassa siirtyy ohutsuolesta paksusuoleen. Paksusuolessa ruokasulasta imeytyy lähinnä vettä ja ioneja. Paksusuolella on kuitenkin tärkeä rooli elimistön nestetasapainon säätelijänä. Paksusuolessa on myös runsaasti suolistobakteereja, jotka käyttävät ravinnon imeytymättömiä kuituja ravinnokseen. Suolistobakteerit myös tuottavat esimerkiksi K-vitamiinia.
Sulamaton materiaali poistuu lopulta peräsuolen kautta. Uloste sisältää sulamattomien ja imeytymättömien ainesten lisäksi esimerkiksi kuolleita ruoansulatuskanavan soluja, bakteereja, suoliston erittämää limaa ja kuona-aineita, kuten bilirubiinia.
Ruoansulatuksen säätely
Ruoansulatus on autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston säätelemää. Sen parasympaattinen osa eli ”lepohermosto” kiihdyttää ruoansulatusta, kun taas sympaattinen osa eli ”stressihermosto” hidastaa sitä. Ruoansulatuksen toiminnan säätelyyn osallistuu lisäksi useita hormoneja, kuten gastriini, sekretiini ja kolekystokiniini sekä nälkää ja kylläisyyttä säätelevät greliini ja leptiini.
Lähteet:
Mutanen M. ja Voutilainen E. Ruoansulatuselimistön toiminta ja sen säätely. Kirjassa: Aro, Mutanen ja Uusitupa. Ravitsemustiede. Kustannus Oy Duodecim 2012.
Mutanen M. ja Voutilainen E. Ravintoaineiden imeytyminen, kuljetus, varastointi ja eritys. Kirjassa: Aro, Mutanen ja Uusitupa. Ravitsemustiede. Kustannus Oy Duodecim 2012.
