Miksi toisen kehoa ei saa kommentoida?
Kehojen kommentointi tekee hallaa kehonkuvalle
Kehon ja ulkonäön kommentointi on valitettavan yleistä. Jokainen meistä on varmaan saanut jonkinlaisen ulkonäköön liittyvän kommentin joskus ja ne saattavat jäädä mieleen elävästi – eivätkä hyvällä tavalla. Esimerkiksi ala-asteikäisenä sukulaistädiltä saatu kommentti voi kulkea mukana vielä vuosien jälkeenkin.
Vuosikymmenien ajan toisten ulkonäön kommentointi on ollut normaalia ja lehtien otsikot täynnä julkkisten kehojen, kasvojen ja ulkonäön arvostelua. Edelleen arvostellaan jopa nuorten urheilijoiden kehoja, vaikka ulkonäön arvostelun tiedetään vaikuttavan kielteisesti kehonkuvaan.
Kehotyytymättömyydestä on tullut niin yleistä, että puhutaan jopa normatiivisesta tyytymättömyydestä: On yleisempää olla tyytymätön omaan kehoon kuin tyytyväinen. En voi olla ajattelematta, etteikö ympäröivällä ulkonäkö- ja laihuuskeskeisellä kulttuurilla olisi tämän kanssa jotain tekemistä.
Miksi sitten toisen kehon kommentointi on haitallista? Eikö mitään saa enää sanoa?
On helppoa verhota satuttavat sanat “se oli vain vitsi” -lauseen taakse. Puolivitsillä ja hetkessä heitetty kommentti voi kuitenkin satuttaa toista syvästi. Mikään vitsi ei ole toisen kehonkuvan säröjen arvoinen. Myöskään totuuden torvena toimimisen taakse ei voi piiloutua: Kaikilla on oikeus kehorauhaan. Esimerkiksi lihavuudesta tai kasvojen piirteistä huomauttaminen ei ole a) pakollista tai b) hyödyllistä. Toisen kehon kommentointi on kiusaamista ja se rikkoo yksilön kehorauhaa.
Kehonkuva tarkoittaa yksinkertaisimmillaan yksilön käsitystä omasta kehosta. Se pitää sisällään kehoa koskevat ajatukset, tunteet, asenteet ja uskomukset liittyen kehon ulkonäköön ja toiminnallisuuteen. Kehonkuva muovautuu ajan myötä suhteessa ympäröivään maailmaan.
Jatkuva ulkonäkökeskeinen puhe ja kielteinen palaute omasta kehosta ohjaavat kohti kielteistä kehonkuvaa. Kielteisen kehonkuvan yksi ilmenemismuoto, kehotyytymättömyys, on yhteydessä moniin mielenterveydenhäiriöihin, syömihäiriöihin, heikentyneeseen elämänlaatuun ja psyykkiseen ahdinkoon. Painon kontrollointiin johtaessaan kehotyytymättömyys heikentää myös fyysistä hyvinvointia.
Myönteinen kehonkuva puolestaan rakentuu, kun yksilö saa kokemuksen oman kehon hyväksyttävyydestä. Tähän vaikuttavat paitsi perheen, ystävien ja kumppanin välittämät viestit, myös laajempi yhteiskunnallinen keskustelu, viestintä ja erilaisten kehojen representaatio. Vaikka kehonkuva olisi myönteinen, voi se silti saada kolhuja erityisesti itselle tärkeiden ihmisten välittämistä viesteistä.
On myös huomionarvoista, että ulkonäön jatkuva kommentointi, oli se kielteistä tai myönteistä, voi vähentää myönteisen kehonkuvan ilmenemistä. Kohteliaisuudetkin voivat siis kääntyä itseään vastaan: On siis hyvä harkita aina tarkasti myös ulkonäköön liittyvän kehun sanomista.
Mitä sitten kannattaa sanoa?
Parempi on usein kehua jotakin piirrettä, johon yksilö voi itse vaikuttaa tai joka liittyy siihen millainen hän on ihmisenä. Kehu siis esimerkiksi…
- tyylivalintoja: “Vau miten hieno asu, sopii sulle tosi hyvin!”
- yksilön tekoja: “Teit ihan tosi hienoa työtä, saat minutkin innostumaan!”
- miltä itsestä tuntuu ihmisen seurassa: “Tulen aina hyvälle tuulelle sinun seurassasi”
- yksilön vahvuuksia: “Sulla on mielettömän hyvä visuaalinen silmä!” “Vitsi sulla on hyvä muisti”
- yrittämistä ja onnistumisia: “ Olet kyllä sitkeä, olet harjoitellut paljon!” “Jes, olen ylpeä sinusta!”
- luonteenpiirteitä: “Olet tosi luotettava” “Olet ihanan innostuva” “Olet myötätuntoinen”
- ystävyyttä: “Olet tosi hyvä ystävä, kiitos kun olet elämässäni”.
On meidän kaikkien tehtävä edistää myönteiselle kehonkuvalle suotuisaa ympäristöä. Se tarkoittaa keskustelun siirtämistä poispäin ulkonäöstä yksilöiden muihin ominaisuuksiin – ulkonäön tulisi olla vain satunnainen keskustelunaihe. Kauneuden määritelmää tulisi laajentaa ja kehojen hyväksynnän olla uusi normi.
Kiinnostaako sinua oppia lisää?
Verkkokaupastamme löydät keho- ja ruokasuhteeseen liittyviä e-kirjoja ja julistepaketin, jotka auttavat sinua matkallasi kohti joustavampaa keho- ja ruokasuhdetta.
Lähteet:
Tylka T, Wood-Barcalow N. What is and what is not positive body image? Conceptual foundations and construct definition. Body image 2015;14:118–29
Tantleff-Dunn S, Barnes R, Larose J. It’s Not Just a “Woman Thing:” The Current State of Normative Discontent. Eating Disorders 2011;19:392–402
Quittkat HL, Hartmann AS, Düsing R, Buhlmann U, Vocks S. Body Dissatisfaction, Importance of Appearance, and Body Appreciation in Men and Women Over the Lifespan. Front Psychiatry. 2019 Dec 17.
Mond J, Mitchison D, Latner J, Hay P, Owen C, Rodgers B. Quality of life impairment associated with body dissatisfaction in a general population sample of women. BMC Public Health. 2013.
Griffiths S, Hay P, Mitchison D, ym. Sex differences in the relationships between body dissatisfaction, quality of life and psychological distress. Aust NZ J Public Health 2016;40:518-522
