SIIRRY KUUNTELEMAAN PODCASTIA TÄSTÄ!

Valikoiva syöminen

Mitä on valikoiva syöminen?

Sattumat jogurtissa on ehdoton ei, kastike ei saa missään nimessä osua kasviksiin, ravintolan listalta ei löydy mitään syötävän kuuloista vaihtoehtoa. Valikoiva syöminen voi ilmetä monin eri tavoin.

Lievempänä valikoiva syöminen tulee esiin lähinnä samojen mieliruokien suosimisena viikosta ja vuodesta toiseen. Vakavimmillaan hyvin rajoittuneen syömisen taustalla voi olla syömishäiriö, joka johtaa yksipuolisen syömisen myötä mm. ravintoaineiden puutteelliseen saantiin. Ääripäiden väliltä löytyy paljon erilaisia syöjiä ja tilanteita. Yhtä kaikki valikoivan syömisen syitä ja taustoja on alettu viime vuosina ymmärtää enemmän. Valikoivuuden taustalta voi löytyä esim. hankalia ruokamuistoja, aistikäsittelyn ongelmia tai geneettisiä eroja. 

Valikoiva syöminen on yleistä lapsilla mutta siitä voi yhtälailla kärsiä myös aikuinen. Heilläkin tosin valikoiva syöminen on usein ollut nähtävissä jo lapsuudessa.

Valikoiva syöminen tarkoittaa ruoasta kieltäytymistä jonkin sen epämiellyttäväksi koetun ominaisuuden vuoksi. Maun lisäksi myös ruoan suutuntuma, lämpötila, haju tai ulkonäkö voivat tuntua epämiellyttäviltä ja johtaa ruoasta kieltäytymiseen.

Neofobialla tarkoitetaan uusista ruoista kieltäytymistä pelon vuoksi. Neofobiaa pidetään luontaisena lapsen kehitykseen kuuluvana vaiheena, joka näkyy toisilla selvemmin kuin toisilla. Usein neofobia on voimakkaimmillaan n. 1,5-2 vuoden iässä. Neofobiavaiheen aikana uusiin ruokiin tutustuminen voi olla haastavaa ja tutuistakin ruoista voi tulla epäilyttäviä. Ruokien tarjoamista kannattaa kuitenkin jatkaa, vaikka lapsi ei niitä söisikään. Neofobisen vaiheen jälkeen lapsen ruokavalio yleensä jatkaa laajentumista ja monipuolistumista ilman sen kummempaa puuttumista. Joillakin neofobia kuitenkin rajoittaa ravinnon saantia siinä määrin, että siihen on syytä kiinnittää huomiota.

Miksi monipuolisuus on ruokavaliossa tärkeää?

Valikoivan syömisen riski piilee ruokavalion yksipuolistumisessa. Yksipuolisuus syömisessä johtaa herkästi ravintoaineiden puutteelliseen saantiin. Monipuolinen ruokavalio kun turvaa ravintoaineiden monipuolista saantia.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että kaikkien ei tarvitse syödä kaikkia ruokia. Ei lasten eikä aikuisten. Monipuolisuus on tärkeää, mutta monipuolinen ruokavalio voidaan koostaa monin eri tavoin. Jokaisen ei tarvitse tykätä banaanista, mutta joitakin hedelmiä olisi hyvä jokaisen ruokavaliosta löytyä, jotta monipuolisuus toteutuu. Valikoiva syöminen aiheuttaakin suurempia ongelmia ravitsemukselle vasta siinä vaiheessa, jos ruokavalio yksipuolistuu liikaa ja ruokavaliosta rajautuu pois kokonaisia elintarvikeryhmiä. 

Ravintoaineiden saantiin liittyvien riskien lisäksi valikoivasti syövän hyvinvointia voi heikentää ruokailutilanteisiin liittyvä häpeä ja ahdistus. 

Syömisen valikoivuus herättää voimakkaita tunteita

Valikoiva syöminen saattaa herättää voimakkaita tunteita esimerkiksi ärtymystä kanssaihmisissä. Tarjotusta ruoasta kieltäytymistä pidetään epäkohteliaana ja usein valikoivasti syöjä saa “hankalan” maineen. “Nirsoilua” saatetaan pitää uhmaikäisen tottelemattomuutena tai aikuisen sivistymättömyytenä. Olenpa kuullut aikuisista valikoivista syöjistä puhuttavan “vauvasuina”. Onkin hyvä pohtia, että kuka tilanteen kokee ongelmalliseksi.

Toisaalta valikoiva, yksipuolinen syöminen herättää usein huolta (aivan aiheellisesti) esimerkiksi valikoivasti syövän lapsen vanhemmissa. Lasten kohdalla onkin tärkeää arvioida onko kyse normaalia kasvua ja kehitystä uhkaavasta tilanteesta vai monenkin lapsen normaaliin kehitykseen kuuluvasta valikoivan syömisen vaiheesta.

Usein haasteena on kahden edellä kuvatun yhdistyminen. Huoli tilanteesta saattaa purkautua esimerkiksi syömään painostuksena. Tällöin ruokailutilanteet alkavat saada ikävää latausta ja tilanne alkaa hankaloittaa lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhdetta. Tämä voi mutkistaa tilannetta entisestään.

On tärkeä muistaa, että kukaan ei valitse olla valikoiva syöjä. Painostamisen sijaan tuki, positiivinen kannustus ja ymmärrys auttavat.

Se mikä vaikuttaa itsestä herkulliselta syötävältä ei välttämättä ole sitä muille. Eräs valikoivasta syömisestä kärsivä on kuvannut hyvin, että hänelle tietyt ruoat vaikuttavat yhtä syömäkelvottomilta kuin homeinen tai muuten pilaantunut ruoka. Tämä myös kuvaa sitä, miksi syömään pakottaminen on todella huono idea. Kuvittele itsesi tilanteeseen, jossa sinua pakotetaan syömään homeista ruokaa. Vaikka kuinka toinen vakuuttelisi, että aivan hyvin tätä voi syödä, se tuskin saisi sinua vakuuttumaan asiasta.

Ongelma vai ominaisuus?

Valikoivan syömisen kohdalla on tärkeää pohtia missä määrin kyse on ongelmasta ja missä määrin ominaisuudesta. Tietty valikoivuus syömisen suhteen kuuluu aivan normaaliin syömiseen. Valikoivuuden hankaloittaessa arkea tai monipuolisen ruokavalion koostamista, on siihen syytä saada apua ja tukea.

Mikäli lapsen valikoiva syöminen aiheuttaa huolta on se hyvä ottaa puheeksi neuvolassa. Tilannetta voidaan arvioida ja lähteä purkamaan tarkemmin esimerkiksi ravitsemusterapeutin vastaanotolla. Yhtä lailla aikuisten valikoivaan syömiseen voi saada apua.

Lähteet:

Lasten syömisongelmien omahoito-ohjelma. Mielenterveystalo (luettu 24.4.2023) https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/lasten-syomisongelmien-omahoito-ohjelma 

Pulassa lapsen kanssa, Jari Sinkkonen, Laura Korhonen. Kustannus Oy Duodecim, 2., uudistettu painos 2016.

Valikoiva syöminen ja ruokaneofobia aikuisilla. Huuhka Tiia, 2018. Kandidaatin tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.

Facebook
Twitter
LinkedIn

Jutellaan!

Pysy ajan tasalla!