SIIRRY KUUNTELEMAAN PODCASTIA TÄSTÄ!

Mitkä lisäravinteet ovat oikeasti tarpeellisia?

Valkoisella taustalla kukkia ja erilaisia lisäravinnetabletteja.

Mitä ovat lisäravinteet?

Ruokaviraston mukaan ravintolisät (eli lisäravinteet) ovat elintarvikkeita, jotka joko ulkomuotonsa tai käyttötapansa puolesta poikkeavat tavanomaisista elintarvikkeista. Tämä voi siis tarkoittaa esimerkiksi kuidun saamista puuron sijaan pilleristä, jolloin pilleri luokitellaan ravintolisäksi. Lisäravinteisiin kuuluvat myös erilaiset vitamiini- ja kivennäisainevalmisteet, yrttivalmisteet sekä kuitu, rasvahappo- ja proteiinilisät.

Tässä blogitekstissä käsitellään ravintolisiä, niiden tarpeellisuutta ja kenelle ne ovat tarpeellisia. Esimerkkinä käytetään joskus mielipiteitä jakavaa D-vitamiinia ja kurkataan, mitä ravitsemussuositukset sanovat D-vitamiinin saantisuosituksista eri ryhmissä.

Ovatko lisäravinteet tarpeellisia?

Lähtökohtaisesti monipuolisesti syövä terve aikuinen ei tarvitse lisäravinteita. Ravintoaineiden tarve on siis ensisijaisesti hyvä pyrkiä täyttämään ruokavaliolla ja ruokavaliota täydennetään lisäravinteilla vain tarpeen tullen.

Poikkeuksena täällä synkässä pohjolassa on usein D-vitamiini, koska auringonvaloa on tarjolla vain rajalliset määrät vuodessa. Jos ruokavaliostaan ei saa suositeltua 10µg D-vitamiinia vuorokaudessa, voi tämän ottaa lisäravinteena pimeään vuodenaikaan.  Jos taas D-vitamiinia saa ravinnosta riittävästi eli ruokavaliossa on päivittäin esimerkiksi D-vitaminoituja maitotuotteita tai kasvipohjaisia valmisteita, rasvaista kalaa ja kasvirasvalevitteitä, ei ravintolisää tarvitse ottaa varmuuden vuoksi.

Vaikka koko väestölle ei siis suositella ravintolisiä, se ei tarkoita, että ne olisivat täysin tarpeettomia: On monia ryhmiä, joille lisäravinteet ovat tarpeellisia tai jopa välttämättömiä

Vihreällä taustalla koottu erilaisia lisäravinnejauheita ja -tabletteja.

Kuka oikeasti tarvitsee lisäravinteita?

Ravintolisien käyttö on perusteltua, jos ravintosisällöltään puutteellisen ruokavalion monipuolistaminen ei ole mahdollista tai ei onnistu. Esimerkiksi D-vitamiinilisän käyttöä suositellaan seuraavissa tilanteissa:

  • Ikääntyneet. Esimerkiksi yli 75-vuotiaiden päivittäinen D-vitamiinin saantisuositus on 20µg ja monella ikääntyneellä tämä voi olla vaikeaa saada ravinnosta. Tämän vuoksi yli 75-vuotiaille suositellaan ympärivuotista D-vitamiinilisää.
  • Lapset. Lasten kohdalla pyritään turvaamaan kehityksen kannalta riittävä D-vitamiinin saanti ravintolisällä. Siksi lapsille suositellaan kahden viikon iästä alkaen 10µg D-vitamiinilisää päivittäin aina 18-vuotiaaksi asti.
  • Raskaana olevat ja imettävät. Raskauden ja imetyksen aikana monien ravintoaineiden tarve kasvaa. Riittävän D-vitamiinin saannin varmistamiseksi myös raskauden ja imetyksen aikana suositellaan 10µg D-vitamiinilisää.
  • Myös muilla tekijöillä voi olla vaikutusta: Esimerkiksi hyvin vähän ulkona oleskeleville, peitetysti pukeutuville ja tummaihoisille suositellaan 20µg D-vitamiinia ympäri vuoden. Lopulta D-vitamiinin saantisuositus on siis hyvinkin yksilöllinen.

On myös monia tilanteita, joissa ammattilaisen olisi hyvä arvioida ravintolisän tai ravintolisien tarvetta. Tällaisia ovat muun muassa suolistosairaudet ja muut ravintoaineiden imeytymiseen vaikuttavat sairaudet sekä allergiat, valikoiva syöminen ja muut ruokavalion monipuolisuuteen vaikuttavat sairaudet tai erityistilanteet. Yleiset suositukset koskevat terveitä aikuisia ja yksilöllistä vaihtelua ravintoaineiden tarpeessa esiintyy eri sairauksien kohdalla.

Toisaalta joskus ravintoaineen puute voi kertoa myös taustalla vaikuttavasta sairaudesta. Esimerkiksi keliakia voi oireilla raudanpuutteena, koska vaurioitunut ohutsuolen pinta ei mahdollista raudan normaalia imeytymistä. Myös runsaat kuukautiset voivat aiheuttaa raudanpuutetta. On siis tärkeää myös selvittää syy ravintoaineen puutteen taustalla, eikä vain omatoimisesti aloittaa ravintolisäkuuria. Tällöin ravintolisän tarpeen arvioi lääkäri ja/tai laillistettu ravitsemusterapeutti.

Voinko luottaa ravitsemussuosituksiin lisäravinteiden osalta?

Suomalaiset ravitsemussuositukset pohjautuvat pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin ja niiden taustalla on satojen tutkimusten selvitystyö. Esimerkiksi uusimpaan suositukseen on päivitetty mm. C- ja E-vitamiinin, B6- ja B12- vitamiinin, folaatin sekä kalsiumin, sinkin ja seleenin saantisuosituksia. Suosituksia siis arvioidaan säännöllisesti uudelleen kertyneen tutkimusnäytön ja pohjoismaisten väestötutkimusten pohjalta. Ne ovat siis ajantasaisinta ja luotettavinta tietoa, kohdennettuna juuri meille pohjolassa asuville!

Facebook
Twitter
LinkedIn

Lähteet:

Nordic Council of Ministers. Nordic nutrition recommendation 2023. Viitattu 27.2.2024.

Ruokavirasto. D-vitamiini. Päivitetty 13.5.2022. Viitattu 27.2.2024

Valtionneuvosto. Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia: tässä ovat pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023. Julkaistu 20.6.2023. Viitattu 27.2.2024.  

Jutellaan!

Pysy ajan tasalla!