Raskaus ja kehonkuva
Raskaus muuttaa kehon toimintaa ja ulkonäköä. Muutos on usein niin nopeaa, että mielen on vaikea pysyä perässä. Kehonkuvan pulmat raskauden aikana ja sen jälkeen vaikuttavat olevan hyvin tavallisia erityisesti ensisynnyttäjillä. Tarkastellaan tässä postauksessa raskautta ja kehosuhdetta tutkimustiedosta nousevien teemojen kautta.
Tutkimusnäyttö raskauden aikaisesta ja synnytyksen jälkeisestä kehonkuvasta on ristiriitaista. Tiedetään kuitenkin, että painokeskeisyys ja kehonkuvan pulmat ennen raskautta vaikuttavat ruokaan, liikkumiseen ja painoon liittyviin asenteisiin raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Toisin sanoen kehonkuvan pulmat ennen raskautta ovat todennäköisesti läsnä myös raskausaikana ja synnytyksen jälkeen.
Joissakin tutkimuksissa jopa 75% naisista ilmaisi olevansa huolissaan painosta tai kehonsa palautumisesta “normaaliksi” ensimmäisen kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen. Osassa tutkimuksissa myös nousee esiin, että tyytymättömyys kehoon kasvaa isolla osalla raskauden aikana. Kuitenkin jopa 70 %:lla kehonkuva muuttuu huomattavasti myönteisemmäksi synnytyksen jälkeen.
Mitkä tekijät sitten voisivat selittää sitä, että osa raskaana olevista ja/tai synnyttäneistä kipuilee kehonkuvan pulmien kanssa? Tutkimuksissa nousi esille neljä keskeistä teemaa: Muutokset kehossa, mielessä ja arjessa, yhteiskunnan ulkonäkönormit, epärealistiset mielikuvat palautumisesta sekä yksilölliset tekijät.
1. Muutokset kehossa, mielessä ja arjessa
Jos raskauden summaisi yhteen sanaan, se voisi olla muutos. Muutokset eivät rajoitu vain kehon ulkonäköön, vaan muutoksia tapahtuu niin kehon toiminnassa ja pystyvyydessä, identiteetissä, arjen sisällössä ja parisuhteessa.
- Raskaus on jo fysiologisesta näkökulmasta valtava mullistus: Keho rakentaa uuden ihmisen. Jotta tämä on mahdollista, tapahtuu kehossa monia hormonaalisia ja rakenteellisia muutoksia.
- Myös mielessä myllertää raskauden aikana: Vanhemman identiteetti ja tuleva rooli alkaa hahmottua. Lisäksi voi herätä pohdintoja mm. naiseudesta ja omasta haluttavuudesta. Osa voi kokea tämän olevan ristiriidassa vahvasti pinnalla olevan äidin/vanhemman roolin kanssa.
- Synnytys ja siitä toipuminen kipuineen ovat jatkumoa muutosten sarjalle.
- Muutoksia tuo myös uudenlainen arjen rytmi: Aiemmin ehkä töiden täyttämä arki sisältääkin nyt valvottuja öitä, vaippojen vaihtoa ja vauvan hoidon opettelua
- Myös sosiaaliset suhteet sekä roolit ja dynamiikka parisuhteessa voivat muuttua uuden perheenjäsenen myötä
- Oman lisänsä tuovat myös univaje, oman ajan vähäisyys ja mahdolliset huolet vauvan terveydestä
Ei siis ole ihme, jos muutokset ahdistavat – ja joskus ahdistus on helpompi purkaa kehoon.
2. Yhteiskunnan ulkonäkönormit
Yhteiskunnassamme vallitsee edelleen hyvin kapea kauneus- ja kehoihanne, joka on iskostunut mieleemme “normaalina” ja tavoiteltavana. Raskauteen ja synnytyksen jälkeiseen aikaan voikin liittyä ajatus, että keho muuttuu yhä kauemmas kehoihanteesta. Myös raskauden “seuraukset” kuten raskausarvet tai vatsalihasten erkauma voivat mietityttää. Koska hoikkuuden ja kauneuden ideaalin tavoittelua odotetaan erityisesti naisilta, voi kauemmas tästä koetusta ideaalista joutuminen tuottaa ahdistusta.
Raskauteen liittyvä painonnousu vs. lihominen
Tutkimusten perusteella naiset tiedostavat, että kehon muutokset kuuluvat raskauteen, mutta silti uskovat, että heidän tulisi sopia vallitseviin kauneusihanteisiin: Hoikkuus, muodokkaat rinnat, painonhallinta sekä iho, jossa ei ole raskausarpia mainittiin tavoiteltavina kauneusihanteina
Lisäksi tutkimuksissa raskaana olevat toivat esiin selkeän jaottelun raskauteen liittyvän painonnousun ja lihomisen välillä. Raskauteen liittyvän painonnousun ajateltiin liittyvän lähinnä sikiön kasvuun, kun taas lihomisen ajateltiin liittyvän muuhun painonnousuun kuten kasvojen tai käsien muodon muuttumiseen. Jälkimmäistä kuvattiin “tarpeettomaksi” painonnousuksi.
Tämä ajatus “tarpeettomasta” painonnoususta juontaa todennäköisesti juurensa aiemmin mainittuihin yhteiskunnan kehoideaaleihin sekä läskifobiaan. Yksi raskauden aikaisen painonnousun tehtävistä on varmistaa riittävät energiavarastot imettämistä varten. Painonnousun ei siis kuulukaan rajoittua vain vauvan ja istukan painoon. Raskauden aikainen painonnousu on pitkälti geenien ja elämäntapojen summa. Elämäntapoihin voi raskauden aikana vaikuttaa vain rajallisesti esimerkiksi pahoinvoinnin tai kipujen vuoksi. Jälleen, jokainen raskaus on yksilöllinen!
3. Epärealistinen kuva palautumisesta
Odotukset synnytyksen jälkeistä kehoa kohtaan voivat toisinaan olla epärealistisia: Raskaudesta palautumisesta ei välttämättä puhuta realistisesti, erityisesti mediassa. Mielikuva saattaa olla, että synnytyksen jälkeen maha vain katoaa ja keho palaa entiselleen. Tällainen ajatus, että raskaudesta pitäisi vain “bounce back” lisää paineita. Lisäksi tätä painetta vahvistavat mm. median ja somen muutoskuvat sekä läheisten kommentit koskien raskaudesta palautumista. Synnytyksen jälkeinen keho voidaan myös kokea projektina, jota tulisi aktiivisesti työstää, jotta voi “palata normaaliksi”. Jos tuntuu, että oma keho ei palaudu kuten näiden normien mukaan “pitäisi”, ei ole mikään ihme, että keho ahdistaa. Jokainen raskaus on erilainen ja myös palautuminen tapahtuu eri tahtiin.
4. Yksilölliset tekijät
Tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että raskauden jälkeiset kehonkuvan pulmat ovat yhteydessä stressaavaan elämäntilanteeseen ja suureen muutokseen – eivätkä siis liity vain kehon ulkoiseen muutokseen. Suuri merkitys näyttäisi olevan myös tukiverkostoilla, kumppanin tuella, stressin määrällä sekä yleisellä sopeutumisella uuteen arkeen.
Lisäksi myönteisinä tukevina tekijöinä tutkimuksissa nostettiin esiin:
- Kumppanin tuki ja myönteinen palaute muuttuvasta kehosta
- Kehon toiminnan ihailu: Miten ihmeellistä onkaan, että kehoni pystyy tähän?
- Muuttuneet prioriteetit: Kehon ulkonäkö ei ole enää yhtä tärkeää kuin aiemmin
Uuden äidin elämässä on monia huolenaiheita
Uudelleensynnyttäjät näyttäisivät suhtautuvan kehoonsa myönteisemmin synnytyksen jälkeen kuin ensisynnyttäjät. Tutkimuksessa selitykseksi tarjotaan, että uudelleensynnyttäjillä on jo niin sanotusti kädet täynnä ja nyt on sopeuduttava huolehtimaan useammasta lapsesta. Toisaalta he ovat myös käyneet läpi raskaudesta palautumisen ja pikkuvauva-ajan jo kertaalleen. Tuoreella äidillä sen sijaan on usein monenlaisia huolenaiheita ja muutos arjessa on suurempi – ja on tosi ymmärrettävää pohtia oman palautumisen “normaaliutta” tai murehtia vauvan terveyttä näin suuren elämänmuutoksen keskellä.
Raskaus ja kehon jakaminen
Kehonkuvaan voi myös vaikuttaa kokemus siitä, että raskaana olevan keho on kuin “vapaata riistaa”: Perhe, ystävät tai jopa tuntemattomat saattavat tulla koskettamaan raskausvatsaa ilman lupaa. Toisaalta myös kommentteja vatsasta, painonnoususta tai omasta terveyskäyttäytymisestä voi sadella ihan pyytämättä. Tämä voi tuntua rajoja rikkovalta ja tunkeilevalta. Toisille raskaus saattaa olla myös lähentävä ja yhteyttä toisiin raskaana oleviin luova tekijä, johon esimerkiksi vatsan koskettaminen istuu luontevasti.
Toisaalta raskaana ollessa ja synnytyksen jälkeen kehosuhdetta voi haastaa kehon jakaminen vauvan kanssa. Keho ei ole vain omani, vaan se jaetaan kehittyvän vauvan kanssa. Osalle raskaana olevista vauvan liikkeiden tunteminen ja kehon jakaminen voi tuntua mukavalta, toisille taas jopa tunkeilevalta. Toisaalta myös jatkuva ihokontaktissa oleminen ja imettäminen synnytyksen jälkeen jatkaa tätä ”kehoni ei ole vain minun” -kokemusta.
Muistilista raskaudesta ja kehonkuvasta
Kaksi asiaa voi olla totta samaan aikaan: Lapsi voi olla maailman ihanin, rakkain ja toivottu, mutta samaan aikaan kehon muutokset voivat tuntua pelottavilta ja ikäviltä.
On erittäin ok kaivata sitä vanhaa arkea! Ehkä kaipaat työntekoa, ehkä omaa aikaa tai jaksavaa oloa? Se on todella normaalia ja ymmärrettävää.
On myös ok kaivata sitä “vanhaa” kehoa. Sun keho ei kuitenkaan ole mennyt minnekään: Vaikka se ehkä toimii eri tavalla tai näyttää erilaiselta, se on silti se sun ainoa keho.
Jokainen raskaana oleva on yksilö ja raskaudet ovat erilaisia. Painonnousu voi olla hyvinkin yksilöllistä ja tilannekohtaista.
Jos esimerkiksi tiettyjen sometilien seuraaminen luo paineita, vältä tämän tyylisen sisällön katselua.
Jos painon seuraaminen ahdistaa, voi pyytää, että painolukemaa ei itse näe neuvolassa ja eikä siitä keskustella.
Pyri lempeyteen ja itsemyötätuntoon: Mitä sanoisit parhaalle ystävällesi tai lapsellesi vastaavassa tilanteessa?
Raskaus voi myös nostaa pintaan aiempia keho- ja ruokasuhteen pulmia. Nämä kannattaa ottaa hyvin matalalla kynnyksellä esille neuvolassa
Lue myös:
Lähteet:
Jordan, K., Capdevila, R., & Johnson, S. (2005). Baby or beauty: a Q study into post pregnancy body image. Journal of Reproductive and Infant Psychology, 23(1), 19–31.
Nash, M. (2014). Picturing mothers: A photovoice study of body image in pregnancy. Health Sociology Review, 23(3), 242–253.
Watson ym. 2016. A qualitative exploration of body image experiences of women progressing through pregnancy.
Women and Birth. Volume 29, Issue 1, 2016, 72-79.
Fahami Fariba, Amini-Abchuyeh Maryam, Aghaei Asghar. The Relationship between Psychological Wellbeing and Body Image in Pregnant Women. Iranian Journal of Nursing and Midwifery Research 23(3):p 167-171, May–Jun 2018.
Hodgkinson, E.L., Smith, D.M. & Wittkowski, A. Women’s experiences of their pregnancy and postpartum body image: a systematic review and meta-synthesis. BMC Pregnancy Childbirth 14, 330 (2014).
