Sopiiko intuitiivinen syöminen nepsyille?

Sopiiko intuitiivinen syöminen kaikille?
Tämä riippuu siitä, mitä intuitiivisella syömisellä tarkoitetaan.
Jos tarkoitetaan pelkästään kehon viestien ohjaamaa syömistä, voi se tuottaa haasteita tietyissä ihmisryhmissä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:
- Urheilijat, joiden energiankulutus on suuri
- Henkilöt, joilla on menossa syömishäiriön aktiivinen vaihe
- Yksilöt, joilla on sairauksia, jotka vaativat hyvin spesifiä ravitsemushoitoa
- Yksilöt, joilla on harvinaisia aineenvaihdunnan sairauksia tai ruokahaluun vaikuttavia lääkehoitoja
- Henkilöt, joilla on toiminnanohjauksen, interoseption ja/tai tunnesäätelyn pulmia
Jos taas tarkoitetaan intuitiivista syömistä menetelmänä joustavamman ja intuitiivisemman syömisen opettelussa, sopii se lähes kaikille. Kaikki voivat nimittäin hyötyä intuitiivisen syömisen periaatteiden opettelusta: Intuitiivisessa syömisessä on kyse ennen kaikkea opettelusta ja itsetuntemuksesta. Vaikkei syöminen olisi täysin intuitiivisen syömisen määritelmän mukaista, voi se silti olla ”intuitiivisempaa” syömistä.
Intuitiivinen syöminen ja neurodiversiteetti
Neurodiversiteetillä tai neuromoninaisuudella tarkoitetaan ajatusta, jonka mukaan ihmisen neuropsykiatrisessa toiminnassa on havaittavissa luontaista vaihtelua: Käsitettä voidaan verrata muun muassa biodiversiteetin käsitteeseen, joka pyrkii kuvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Neurodiversiteetti-käsitteen alle kuuluvat niin paitsi ADHD ja autismi, myös esimerkiksi dysleksia eli lukihäiriö ja Touretten oireyhtymä. Seuraavissa kappaleissa keskitytään tarkastelemaan erityisesti ADHD:n ja autismin suhdetta intuitiiviseen syömiseen.
ADHD, ASD ja syömishäiriöt
Ihmisillä, joilla on ADHD tai ASD (autism spectrum disorder) esiintyy todennäköisemmin syömishäiriöitä ja häiriintynyttä syömistä. ADHD:seen on liitetty ahmimistyyppistä syömistä ja rajoittavaa syömiskäyttäytymistä, kun taas autisminkirjoon on yhdistetty tyypillisesti syömisen välttämis- ja rajoittamishäiriö (ARFID). Syömisen pulmat saattavat olla erilaisia, mutta molemmissa taustalla on usein poikkeavuuksia interoseptiossa ja aistisäätelyssä.
Interoseptiolla tarkoitetaan kykyä havaita kehon sisäisiä viestejä, kuten nälkää, kylläisyyttä, väsymystä, janoa ja vessahätää. Kyky havaita näitä viestejä ja vastata niihin on usein heikentynyt sekä ADHD:ssa että ASD:ssä. Tämä asettaa haasteensa intuitiivisen syömisen toteuttamiselle. Toisaalta voisi myös ajatella, että intuitiivinen syöminen voisi juuri tämän takia olla avuksi nepsyille, koska esimerkiksi nälän ja kylläisyyden tunnistamista pyritään harjoittelemaan.
ADHD ja palkintohakuisuus
Palkintohakuinen syöminen (reward-eating) ja syömisen käyttäminen selviytymiskeinona näyttäisi olevan yleisempää ihmisillä, joilla on ADHD. Osa ADHD:hen liitetyistä käyttäytymismalleista selittynee dopamiinihakuisella toiminnalla: ADHD:ssa on havaittu eroja hermovälittäjäaine dopamiinin aineenvaihdunnassa. Dopamiinia näyttäisi erittyvän enemmänkin purskahduksina kuin tasaisesti. Dopamiinihakuisuus on toimintaa, jolla yksilö pyrkii saavuttamaan normaalin aivokemiallisen tilan tekemällä jotakin itselle palkitsevaa toimintaa. Tämä saattaa näkyä mm. edellä mainittuna palkintohakuisena syömisenä, kuten naposteluna, tai ahmimisena.
Autismi ja aistisäätely
Autisminkirjolla olevilla ja toisinaan myös ihmisillä, joilla on ADHD, esiintyy aistisäätelyn pulmia, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi syömiskäyttäytymiseen ja ravitsemustilaan. Aistiherkkyydet tai -hakuisuus voivat esimerkiksi ohjata syömään vain ruokia, joissa on tietty koostumus, välttämään tiettyjä makuja ja suosimaan ”turvallisia ruokia”. Osa ruokaan liittyvistä aistisäätelyn pulmista on lieviä ja hyvin vähän arkea rajoittavia, osa taas on yhdessä muiden oireiden kanssa luokiteltavissa syömishäiriöksi. Myös kiinnostus ruokaa ja syömistä kohtaan voi olla vähäistä. Hyvin kapea ja yksipuolinen ruokavalio altistaa ravintoainepuutoksille, joten monipuolisuuden lisääminen esimerkiksi lempeän ravitsemuksen keinoin voi edistää hyvinvointia. Tutkimusta aiheesta on vielä hyvin vähän, mutta intuitiivinen syöminen näyttäisi niiden valossa lupaavalta menetelmältä myös ASD-populaatiossa.
ADHD, ASD ja toiminnanohjaus
Sekä ADHD:ssa että ASD:ssä esiintyy toiminnanohjauksen pulmia. Ne voivat näkyä esimerkiksi haasteina toiminnan aloittamisessa tai jatkamisessa, tarkkaavuuden ylläpitämisessä ja toiminnasta toiseen siirtymisessä. Toiminnanohjauksen pulmat voivat näkyä myös vaikeuksina ohjata omaa ajattelua tai käyttäytymistä. Syömisen kannalta tämä voi näkyä esimerkiksi pitkäksi venähtäneinä ruokailuväleinä, syömisen unohtamisena, vaikeuksina suunnitella ja ennakoida syömistä sekä pyörittää arjen ruokahuoltoa kauppareissuineen. Intuitiivinen syöminen puolestaan on haastavaa, mikäli ruoan laittoon havahdutaan kun on jo kiljuva nälkä eikä kaapissa ole mitään mieleistä syötävää.
Lisää tutkimusta tarvitaan, jotta myös neurokirjolla olevien tarpeet voidaan huomioida intuitiivisen syömisen menetelmissä. Ehkä nepsyille voisi sopia tekstin alussa kuvattu ”intuitiivisempi” suhtautumistapa, jossa valitaan omaan tilanteeseen sopivat ohjenuorat intuitiivisen syömisen perusperiaatteita?

Miten syödä intuitiivisemmin nepsynä?
Tarkan interoseption, toiminnanohjauksen sekä tunnetietoisuuden ja tunteiden prosessoinnin edellyttäminen saattaa tuoda haasteita nepsyille. Nälän ja kylläisyyden hahmottaminen sekä syöminen kehon viestien, ei niinkään tunteiden ohjaamana tai ympäristön viestien pohjalta ovat keskeisessä roolissa intuitiivisessa syömisessä.
Näin syöt intuitiivisemmin nepsynä:
- Opettele rauhoittamaan ruokailuhetki. Näin annat mahdollisuuden kehon viestien huomaamiselle!
- Intuitiivisen syömisen periaatteista esimerkiksi ruokapoliisin haastaminen, kehoarvostuksen lisääminen, kehon liikuttaminen ja lempeän ravitsemus sopivat kaikille
- Jos syöminen meinaa unohtua, voi olla tarpeen hieman mekaanisempi ruokarytmi. Ruokailuaikojen muistamiseksi voi käyttää esimerkiksi ajastimia. Vaikka ruokailurytmi olisi ennalta suunniteltu, voi silti aterioilla pyrkiä valitsemaan ruoat sen hetken mielitekojen mukaan ja pyrkiä syömään sen verran kuin tuntuu hyvältä.
- Ruoasta nauttiminen on myös osa intuitiivista syömistä. Kaikkia ei ruoka ja syöminen niin kovasti kiinnosta, mutta tällöinkin voi pohtia, löytyisikö keinoja, joilla syömisestä voisi tehdä nautinnollisempaa?
- Toiset nauttivat samojen ruokien syömisestä, toiset uusien ruokien kokeilusta ja vaihtelusta. Oli mieluinen tapa kumpi vain, pyri varmistamaan, että syömisen mahdollistavia raaka-aineita ja ruokia on saatavilla nälän iskiessä. Voit esimerkiksi tehdä listan ruoista, jotka maistuvat lähes aina ja tehdä säännöllisesti toistuvan kauppatilauksen.
- Tunnesäätelytaitojen vahvistaminen voi olla avuksi silloin, kun syömistä käytetään selviytymiskeinona.
- Pyri vahvistamaan kehoarvostusta ja yhteyttä omiin tarpeisiin. Mitä kehoni tarvitsee ja mistä tunnistan sen tarpeet?
Mikäli sinulla on syömisen pulmia, jotka tuntuvat liian hankalilta itse ratkottaviksi, ole yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen.
Lue myös:
Lähteet:
den Houting J. Neurodiversity: An insider’s perspective. Autism. 2019 Feb;23(2):271-273. doi: 10.1177/1362361318820762. Epub 2018 Dec 17. PMID: 30556743.
Jehkonen, M., Saunamäki, T., Paavola, L. & Vilkki, J. (toim.) Kliininen neuropsykologia. Kustannus Oy Duodecim. 2015.
Juva K, Hublin C, Kalska H, Korkeila J, Sainio M, Tani P, Vataja R (Toim). Kliininen neuropsykiatria. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki 2021.
Kaisari P, Dourish CT, Higgs S. Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD) and disordered eating behaviour: A systematic review and a framework for future research. Clinical Psychology Review, Volume 53,2017, s. 109-121.ISSN 0272-7358. https://doi.org/10.1016/j.cpr.2017.03.002.
Keski-Rahkonen A, Ketvel L, Westerholm S, Aapro S, Nyberg R ja Ruusunen A. Syömisen välttämis- ja rajoittamishäiriö (ARFID). Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2024;140(5):363-71
Longhurst P, Burnette CB. Challenges and opportunities for conceptualizing intuitive eating in autistic people. Int J Eat Disord. 2023 Oct 4. doi: 10.1002/eat.24057. Epub ahead of print. PMID: 37794653.
Martin E, Dourish CT, Higgs S. Interoceptive accuracy mediates the longitudinal relationship between attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) inattentive symptoms and disordered eating in a community sample. Physiology & Behavior.Volume 268,2023,114220 ISSN 0031-9384. https://doi.org/10.1016/j.physbeh.2023.114220.
Moore KG, Rice JD, Gampher JE and Boggiano MM (2024) Mindfulness, mental health, and motives for eating tasty foods when not in metabolic need. Front. Psychol. 14:1308609. doi: 10.3389/fpsyg.2023.1308609